Viimeinen kouluviikkoni alkoi piirtämisen tunnilla, jossa aloin piirtämään naisen kipsipäätä. Ehdin niiden parin tunnin aikana saamaan pään muodon aika hyvin esille varjojenkin avulla, mutta kyllähän sen työstäminen jäi kesken, enkä enää muina päivinä sitä ehtinyt jatkamaan. Ruokailun jälkeen menin skannaamaan oman projektini vesivärityöt ja lähetin ne sähköpostilla luokkalaiselleni Suomeen. Sen jälken alkoi saven muotoilun tunti, eli jatkoin loppuun sen oman käsivarteni veistoksen. Tällä kertaa muistin jopa kuvata lopputuloksen. Vaikka savityöt ei nyt suuremmin kiinnostaneetkaan, niin olen ihan tyytyväinen siihen mitä sain aikaan. Opettajat taidekoululla ovat hyvin tarkkoja oppilaiden töistä ja huomauttavat kaikista pienimmistäkin virheistä mittasuhteissa tai muista vääristymistä. Tätä tapahtuu siis niin piirtämisen, maalauksen kuin saven muotoilunkin tunneilla. Itse kyllä pidän siitä tavasta, koska sillä tavalla omakin silmä harjaantuu huomaamaan missä menee aina pieleen. Jos noiden veistostuntien opettaja ei olisi ollut niin tarkka, ei savikädestäni olisi tullut yhtään mitään. Kun olin käden kanssa valmis, sain luvan murskata sen ja heittää takaisin saviämpäriin tulevaisuuden käyttöä varten :D Koulun jälkeen lähdin vaihtareiden kanssa syömään Aparaaditehtaalle, eikä se paikka pettänyt vieläkään. Se oli neljäs kertani kyseisessä ravintolassa ja aina ruoka on ollut ihan taivaallisen hyvää. Ehdottomasti suosikkipaikkani.
Tiistaina aamulla lukujärjestyksessäni luki taas piirtämistä, mutta tunnille saapuessani huomasin aiheena olevan taas samat kipsipäät, jotka olen ehtinyt jo moneen kertaan aiemminkin taiteilla. En siis jäänyt tunnille vaan menin koulun torniin hetkeksi piirtämään itsekseni. Koulun torni on siis neljännen kerroksen päällä oleva pieni lasiseinillä ympäröity tila, jonne saa mennä hengaamaan aina kun on aikaa. Lähdin kyllä aika pian kotiin ja kävin keskustassa kiertelemässä kauppoja, ostin itselleni vähän tuliaisia. Illemmalle menin tapaamaan taas muita suomivaihtareita kun eräällä heistä oli synttärit. Kävimme tutustumassa yöelämään ja pelaamassa biljardia. Ihan jees tiistai-ilta siis.. Luulen, että olen tehnyt tiistaina päivälläkin vielä jotain muuta, mutta en kyllä millään muista enää mitä.
Keskiviikkoinen koulupäivä oli suoraan sanottuna melko turhauttava, koska tulin ahkerana yhdeksältä aamulla kouluun (vaikka edellisen illan synttäritkin olivat venyneet aamuyöhön) vain kuulemaan, että lukujärjestykseni oli taas väärässä ja tuntini alkaisikin vasta kolmelta iltapäivällä ja loppuisi kuudelta illalla. Yritin siis hetken kuluttaa aikaa taas koululla tornissa hengailemalla ja piirtelemällä, mutta menin lopulta kotiin ja palasin kouluun maalaustunnille, joka alkoi yhdeltä. Maalaustunnilla ohjeistus oli luonnostella muita luokkalaisia maalaamalla käyttäen vain mustaa, valkoista ja keltaista väriä. Opettaja vissiin tykkäsi tavastani toteuttaa tehtävänantoa, koska hän kutsui muut oppilaat vilkaisemaan maalaustani ja "ottamaan oppia" tai jotain.. hehe. Viimein sitten kolmelta alkoi se Art & Patterns -tunti, jota olin koko päivän odotellut ja onneksi samalle tunnille ilmestyivät myös kaksi niistä kolmesta suomalaisesta, joiden kanssa olin ehtinyt jo ystävystä hyvin. Kurssin opetteja ei siis osannut englantia eikä suomea ja tuntien tehtävänä tuntui muutenkin olevan jotain niin laajaa, ettei se meille kai oikeasti kuuluisikaan. Lähdimme puoli viiden aikoihin kaikki pois koululta, kun ei kurssista ollut meille mitään hyötyä emmekä saaneet mitään ohjeistusta. Ehdin kuitenkin siinä samalla varata itselleni paluumatkat Suomeen, joten ei ihan hukkaan mennyt sekään aika. Illan taisin viettää ihan vain kotona, suunnittelin viimeistä viikonloppuani ja hain ehkä pizzaa (?). En oikeasti ole ihan varma, kun asiat meinaa jo kadota muistista.. hyvä, että on tämä blogi niin ei ihan kaikki pääse unohtumaan.
Torstaina oli viimeinen virallinen koulupäiväni, sillä perjantaille minulla ei ollut enää oppitunteja. Aamulla oli ensin Fashion Illustrationin tunnit, joilla edellisen kerran olin ollut viikkoja sitten. En siis ollut ihan ajan tasalla tehtävistä, mutta sain kuitenkin piirreltyä malleille parit asennot muotipiirustuskaavojen mukaan. Kyseisen aineen opettejakin on tosi mukava, joten ne tunnit menivät aika mukavasti. Ruokailun jälkeen minulle oli merkitty maalausta, mutta sitäkään tuntia ei varsinaisesti ollut olemassa, joten jäin vain itsekseni maalausluokkaan tekemään esillä olevaa asetelmaa. Suomalaisista yksi toinenkin halusi jäädä sinne maalaamaan rauhassa ja aika vierähtikin tosi nopeaa kun pystyi hiljaisuudessa keskittymään työskentelyyn kunnolla. Kolmen jälkeen menin tapamaan yhtä opettajaa, joka oli tavallaan "mentori" minulle tämän vaihtojakson ajan ja sain häneltä palautetta kuuden viikon aikana tekemistä töistäni. Piirroksia ja maalauksia olikin kerääntynyt aikamoinen kasa ihan huomaamatta :D Opettaja oli tyytyväinen teoksiini ja osaamiseeni ja sanoi, että jos en ota piirroksiani itselleni mukaan Suomeen, niin hän ainakin pistää siitä ne ensimmäisellä viikollani tekemäni kirkkopiirustukset talteen, jotta voi ehkä tulevaisuudessa käyttää niitä esimerkkeinä muille oppilaille perspektiivi piirtämisestä. Hän näytti minulle myös erään varaston koululla, jonne on taltioitu kaikenlaisia töitä oppilailta vuosikymmenten varrelta ja niitä sai mennä sinne vapaasti selailemaan ja hakemaan inspiraatiota. Päätin lopulta jättää kaikki ne tekemäni työt koululle, joten voi olla, että niistäkin jotkut löytävät tiensä kyseiseen varastoon. En voisi edes kantaa niitä mukanani paluumatkalla, enkä sitten jaksanut vaivautua postittamaankaan niitä Suomeen. Otin kaikista kuvat, joten eiköhän se riitä.
Illan vietin muiden suomalaisten kämpällä, kun hostellissa missä asuin oli lämmitys ja kuuma vesi poikki koko päivän. Kävimme kaupassa ja leivoimme mokkapaloja. Kotiin lähdin taas vasta puolen yön jälkeen.
Perjantaina minulla ei siis ollut enää opetusta, mutta päätin mennä aamupäivällä kouluun tutkimaan sitä taidevarastoa. Varastosta löytyi teoksia siis ihan 1950 -luvulta lähtien, mikä oli tosi mielenkiintoista. En edes tiennyt, että taidekoulu oli niin vanha. Selailin papereita siellä aika pitkään ja voin kyllä sanoa inspiroituneeni näkemästäni. Lähdin koulusta suoraan yliopistolle, sillä halusin ehtiä käymään vielä Yliopiston Taidemuseollakin ennen Suomeen paluutani, ja kyseinen museo oli auki vain arkipäivisin ja meni jo viideltä iltapäivällä kiinni. Siksi sinne on ollut vähän hankala aiemmin ehtiä. Taidemuseo sijaitsi Tarton yliopiston vanhassa päärakennuksessa ja koostui lähinnä kreikkalaisista ja roomalaisista marmoripatsaista. Vastikään siellä oli kuitenkin auennut uusi huone; muumiokammio, jossa oli kaksi pienen lapsen muumiota egyptistä. Jokin uusi näyttelyhuone oli myös rakenteilla, saa nähdä mitä sinne ilmestyy nähtäville. Ostamallani lipulla pääsin myös opastettuna yliopiston ullakolle, jossa sijaitsi "lock-up room" eli jonkinlainen rangaistushuone kurittomille opiskelijoille. Huone oli ollut ahkerassa käytössä 1800-luvun puolella, mutta jopa 1970- luvulla sinne oli viimeisen kerran lukittu oppilas miettimän tekosiaan. Tarton yliopisto oli siis joskus ollut erittäin tarkka käytöstavoistaan ja kaikki sääntöjä rikkoneet oppilaat pistettiin ullakolle lukkojen taakse jopa muutamaksi viikoksi. Oppilaat olivat vankeutensa aikana piirtäneet ja kaivertaneet ullakohuoneen seinät täyteen piirroksia ja tekstejä, runoja ja tunnustuksiaan. Se oli aika upea paikka, historia voi olla hauskaakin :D Illemmalla en sen kummemmin tehnyt mitään kuin pakkailin rinkkaani ja kävin itsekseni illallisella naapurin aasialaisessa ravintolassa.
Lauantaina aamulla kirjauduin ulos hostellistani ja siirryin pariksi viimeiseksi päiväksi niiden muiden Suomalaisten kämppään asumaan. Viikonloppu kokonaisuudessaan oli kyllä ihan täydellinen lopetus tälle vaihtojaksolle. Lauantaina vietimme melkein koko päivän Tarton "Aura Veekeskus" eli kylpylä/uimahalli -kombossa. Lippu koko alueelle maksoi 15e ja sillä sai hinnalla pääsi miljoonaan erilaiseen saunaan, ammeisiin, liukumäkiin ja altaisiin. Ehdottamasti käymisen arvoinen paikka kaikille, jotka joskus Tartoon eksyvät. Illalla olimme kaikki ihan supernälkäisiä koko päivän kylpemisen jälkeen, niin menimme Hot Pot -nimiseen aasialaiseen vanhassa kaupungissa ja söimme itsemme ähkyyn. Välillä tuntuu, että pitäisi alkaa pitämään ruokablogia, eikä mitään taidejuttuja :D
Sunnuntaina heti aamusta lähdimme kävelylle Botanical Gardenin puutarhaan ja ostimme liput sisätiloihinkin. Aurinko paistoi ja ilma oli tosi lämmin pitkästä aikaa, kun koko viikon sää oli ollut viileämpi ja taivaskin pilvessä. Puutarhassa käytetyn aamupäivän jälkeen menimme hetkeksi kämpille syömään, mutta sitten lähdimme uudelle kävelylle Toomemäen puistoon, jonka kautta kiersimme Aparaaditehtaan Paper & Print -museoon. Kyseinen museo oli sellainen, joka oli ollut vierailulistallani ihan jo ennen Tartoon lähtöä, mutta syystä tai toisesta en ollut sinne eksynyt ennen tätä toiseksi viimeistä päivääni. Museossa tehtiin aktiivisesti esimerkiksi uutta paperia kierrätetyistä materiaaleista päivittäin, ja siellä oli meidänkin vierailumme aikana pari ihmistä työskentelyynsä uponneena. Me saimme 4e lipulla yli 1,5h pituisen yksityisen opastuskierroksen, sekä pääsimme kokeilemaan itse paperin valmistusta ja printtien painamista vanhalla painokoneella. Tarton taidekoulusta kuulemma tullaan myös usein tuohon museoon oppimaan ja kokeilemaan paperitaiteen valmistusta, itselleni ei vain ollut tuollaista oppituntia osunut kohdalle. Vierailun päätteeksi museosta olisi voinut vielä ostaa heidän itse tekemiään luonnosvihkoja, mutta tällä kertaa jäi kaupat tekemättä. Rinkkani oli jo valmiiksi ihan liian täynnä vihkoja ja lehtiöitä :D
Maanantaina oli sitten viimeinen päiväni Tartossa ja silloin menimme taas suomalaiset yhdessä jäähyväislounaalle. Tarto on aivan liian täynnä toinen toistaan ihanampia kahviloita, enkä todellakaan ehtinyt kaikissa käydä vaikka yritys oli kova :p Hyvästelin muut vaihtarit linja-autoasemalla, heitä tulee kyllä ikävä. Hyppäsin bussiin puoli kahdelta iltapäivällä, Tallinassa laivani lähti puoli seitsemältä illalla ja perillä Suomessa olin yhdeksältä. Matka meni tosi sujuvasti, mitään ongelmia ei tullut vastaan missään kohtaa. Helsingistä lähdin yöbussilla kohti Pohjanmaata ja vihdoin matka oli päättynyt aikaisin tiistai aamuna. Palaan takaisin omaan kouluuni pääsiäisen jälkeen. Vaihtojaksoni oli kyllä tosi hyvin onnistunut, tuntuu nyt kuin olisin palaamassa arkeen jostain hyvin pitkältä kesälomalta. Mistään raha-asioistakaan ei tarvinnut kuuden viikon aikana stressata ollenkaan, kun Erasmus kustantaa vaihto-opiskelun niin avokätisesti. Suosittelen kyllä siis kaikille vaihtoon lähtemistä, jos vain sellainen mahdollisuus tulee eteen. Olen aika varma, että tulen vielä käymään tulevaisuudessa Tartossa uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti