Croquis (liikeratoja) lyijykynällä

Ainoastaan suoria viivoja, ei pyöristettyjä kulmia. 

Useimmissa noissa liikeradoissa oli vain 10 sekuntia aikaa luonnostella mallin asento.. hauskaa, mutta haastavaa :-D

Croquis mustekynällä

Eilen tehtyjä piirroksia mustekynällä. 50 sekunnissa ei paljoa ehdi, mutta nämä mallinpiirrospäivät on kyllä olleet supermukavia ja opettavaisia. Kuvista on vaikea saada selvää, mutta en saa kökköluurillani tarkempia :/

Croquis liidulla

vasemmalla kädellä tehtyjä hui

näistäkin hyvin hatarista viivoista voi huomata, että vasen käsi ollut kyseessä XD

Viime viikolla liiduilla tehtyjä croquis-piirroksia liitutaululle. Alku oli aika haparoivaa, mutta loppua päin käsi ja silmäkin alkoi tottumaan nopeaan tahtiin. Aikaa yhden asennon luonnostelemiselle oli muistaakseni minuutin verran (jossain vähän enemmän). Viimeinen kuva toteutettiin niin, että jokainen luokkalainen kävi vuorollaan lisäämässä elementtejä omalla värillään toisten töihin. Se onkin ehkä suosikkini 8-).

Elävän mallin maalaus (& jälkimotorola)

Kuluneen viikon teemana oli elävän mallin piirtäminen ja maalauksen toteuttaminen. Harjoitusten ja luonnosten (croquis) jälkeen siirryttiin itse maalauksen suunnittelemiseen ja siihen mistä suunnasta kukin tahtoi mallia tarkastella. Valitsemani näkökulma oli suhteellisen haastava, vaikka sen myötä ei tarvinnutkaan stressata esimerkiksi varpaiden tai nilkkojen muotoja ja asentoja. Olen piirtänyt ja luonnosttelut eläviä malleja useasti ennenkin, mutten koskaan maalannut. Se oli siis uusi (mielenkiintoinen) kokemus.
Maalauspohjat rakennettiin etukäteen, ennen mallin asennon valitsemista. Kiilakehykseni olivat kokoa 73x55cm.

Paperille tehtyjen luonnosten jälkeen siirsin suunnitelman hiilellä maalauspohjalle, minkä jälkeen aloitin pohjasävyjen maalaamiseen akryyleillä. Siirryin öljyväreihin melko pian, sillä akryylit eivät oikein tule toimeen kanssani (tai minä niiden). Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä malli melkein koko pohjan kokoiseksi, mutta se idea kutistui itsestään. En myöskään etukäteen ajatellut sotkea David Bowieta (tähänkin) teokseen, mutta inspiraation iskeässä en voinut jättää sitä ulkopuolellekaan. Kuuntelin puhelimesta musiikkia työskentelyn ohessa ja "Rock 'n Roll suicide"n soidessa Bowien silmät hyppäsivät automaattisesti taivaalle ja kyseinen taivaskin muuttui avaruudeksi ja maaperä puna-oranssiksi Marsiksi. Nouseva hyökyaalto ja pilviä muistuttava merenvaahto  merkitsee yhtälailla jotakin tärkeää, en vain vielä ole keksinyt, että mitä :D

Jälkimotorola

1. Mikä meni hyvin? 
Pidän maalaukseni värisävyistä, ne ovat kirkkaat ja pomppaavat silmille. Työskentelyn ohessa tuli ottaa huomioon vastaväriharmonia; en tiedä saavutinko haluttua lopputulosta eli harmoniaa, vaikka vastavärejä kyllä löytyy senkin edestä. Onnistuin myös mielestäni löytämään valot ja varjot mallin iholta ja saamaan niistä pehmeän näköiset, vaikka ihonväri onkin melko violetti - toisaalta ei kai tehtävänannossa taidettu määritellä, että sävyjen tulisi olla täysin realistisia.

2. Mikä meni huonosti?
Malli olisi voinut olla huomattavasti suurempi ja isommassa osassa koko maalausta ajatellen. Nyt se ehkä uhkaa hukkua voimakkaaseen taustaan. Ja vaikka sanoinkin pitäväni värisävyistä, niin voisivathan ne mallin kohdalla olla hieman eläväisemmät, meinaten siis lämpimiä sävyjä pelkän kylmän lilan lisäksi.
Maalauspohjaa rakentaessa pingotettu kangas aina valmistellaan liima-vesi-seoksella sekä gesso-pohjamaalilla. Tätä pohjaa rakentaessa jätin gessoamisen vähän huolettomalle tolalle, joten huomasin vasta jälkeenpäin, että jos taulua katselee jotain valoa vasten niin sen pinnassa on pieniä reikiä joiden läpi valo paistaa :-D Ei välttämättä mikään paras juttu.

3. Mitä opin?
Opin katselemaan mallia uudella tavalla ja no - koska en ole aikaisemmin maalannut elävästä mallista öljy- tai akryyliväreillä - opin hahmottomaan kuinka saan ihmisen muodon kankaalle siveltimen vedoilla. Mielestäni oli myös hyvin opettavaista seurata vierestä muiden luokkalaisten työskentelyä ja etenemistä, sillä jokaiselta löytyy oma tyyli ja visio tehdä töitä.

4. Mitä vien käytäntöön?
Vastaisuudessa yritän suunnitella työskentelyni etukäteen paremmin eli, että ennen maalauksen aloittamista tietäisin jo mitä tahdon tehdä taustalle ja mitä värisävyjä käyttää. Pitää myös muistaa hoitaa gessoaminen kunnialla loppuun. Luultavasti lähiaikoina saamme opetusta kuinka saada ihon (realistiset) värisävyt aikaan, joten siitä oletettavasti tarttuu mukaan hyödyllisiä käytäntöön otettavia vinkkejä.