The Adventures of Tom Bombadil

Old Tom Bambadil was a merry fellow;

bright blue his jacket was and his boots were yellow,

green were his girdle and his breeches all of leather;

he wore in his tall hat a swan-wing feather.

He lived up under Hill, where the Withywindle

ran from a grassy well down into the dingle.

Old Tom in summertime walked about the meadows

gathering a buttercups, running after shadows,

tickling the bumblebees that buzzed among the flowers,

sitting by the waterside for hours upon hours.

There his beard dangled long down into the water:

up came Goldberry, the River-woman's daughter;

pulled Tom's hanging hair. In he went a-wallowing

under the water-lillies, bubbling and a-swallowing. 

Yksi viime syksyn tehtävistä oli tehdä kuvitus johonkin valitsemaansa runoon/sanoitukseen/lyhyeen tekstin pätkään, ja kuvitus piti toteuttaa puuväreillä. Omistan itse vain yhden ainoan runokirjan ja se on J.R.R. Tolkienin "The Adventures of Tom Bombadil" - tietty olisin voinut valita aiheekseni mitä vain, mutta tämä tuntui heti ainoalta varteenotettavalta vaihtoehdolta. Valitsin runokirjan ensimmäisen runon ensimmäiset kappaleet, sillä se kertoo Tom Bombadilin ja tämän vaimon Kultamarjan ensi kohtaamisesta. Tarina on mielestäni hyvin kaunis ja iloinen, aivan kuten Tomin ja Kultamarjan hahmotkin ovat.
Mietin hahmojen asentoja tarkkaan ja luonnostelin niistä eri versioita, mutta päädyin lopulta yllä nähtyyn ^ eli hetkeen jolloin he ensi kertaa näkevät toisensa; Tomin pitkä parta roikkuu vedessä asti ja Kultamarja on tarttunut siihen kaksin käsin vetääkseen miehen mukanaan pinnan alle. Olen tyytyväinen lopputulokseen, sillä en ole juurikaan toteuttanut näin suuria puuväripiirroksia (käytän kyllä paljon puuvärejä, mutta yleensä vain luonnosteluun) aikaisemmin. Piirroksen koko on A2.
Kuvat ovat vähän epäteräviä eivätkä värisävyt ole ihan kohdallaan, mutta :-D en jaksa vaivautua niitä muokkaamaan.

--------

But one day Tom, he went and caught the

River-daughter,

in green gown, flowing hair, sitting in the rushes,

singing old water-songs to birds upon the bushes.

He caught her, held her fast! Water-rats went scuttering,

reeds hissed, herons cried, and her heart was fluttering.

Said Tom Bombadil: "Here's my pretty maiden! 

You shall come home with me! The table is all laden:

yellow cream, honeycomb, white bread and butter;

roses at the window-sill and peeping round the shutter.

You shall come under Hill! Never  mind your mother

in her deep weedy pool; there you'll find no lover!"

Old Tom Bombadil had a merry wedding,

crowned all with buttercups, hat and feather shedding;

his bride with forgetmenots and flag-lilies for garland

was robed all in silver-green. He sang like a starling,

hummed like a honey-bee, lilted to the fiddle,

clasping his river-maid round her slender middle.

- J.R.R. Tolkien-

(1962)